Oman suorituksen pohdinta – mitä tutkimuksista voi päätellä?
Tässä kirjoituksessa
Ottelun jälkeen mieleen voi jäädä hyödyllinen kysymys – mitä tapahtui juuri ennen virhettä, ja mitä siitä voisi tutkia treeneissä? Kirjoittaminen voi auttaa säilyttämään esimerkin, josta voi myöhemmin puhua valmentajan kanssa.
Väite, että muistiinpanot parantavat kilpailutuloksia, on eri asia. Usein mainituissa tutkimuksissa käsiteltiin itsearvioitua reflektiota, määrätietoista harjoittelua tai kirjoittamista ja mielenterveyttä. Urheilijan ottelumuistiinpanoja niissä ei testattu.
Mitä urheilijat arvioivat itsestään?
Tynke Toeringin johtama ryhmä Groningenin yliopistosta vertasi 159:ää huipputason ja 285:tä muun tason nuorta jalkapalloilijaa. Kyselyssä, joka julkaistiin Journal of Sports Sciences -lehdessä vuonna 2009, korkeat itsearviot reflektiosta ja yrittämisestä olivat yhteydessä huipputasolla pelaamiseen. Tutkimus perustui pelaajien omiin arvioihin, eikä heille annettu kirjoitusrutiinia kokeiltavaksi.
Laura Jonker kollegoineen seurasi 52:ta nuorta huippu-urheilijaa kaksi ja puoli vuotta, ja tutkimus julkaistiin The Sport Psychologist -lehdessä vuonna 2012. Aiemmat reflektiopisteet olivat yhteydessä siihen, millä tasolla urheilijat myöhemmin kilpailivat. Ajallinen järjestys ei yksin osoita syytä. Kummassakaan tutkimuksessa ei verrattu kirjoittamista siihen, että ottelua pohtii vain mielessään.
Määrätietoinen harjoittelu antaa taustaa
Anders Ericsson esitti määrätietoisen harjoittelun eli deliberate practice -teorian vuonna 1993 Psychological Review -lehdessä. Siinä korostuvat tavoitteellinen, vaativa harjoittelu ja palaute. Muistiinpanoon voi tallentaa valmentajan kysymyksen tai tehdyn kokeilun. Kyse on mahdollisesta käyttötavasta. Mikään tutkimus ei ole osoittanut, että kirjoittaminen johtaisi kehitykseen.
Teoriaa koskeva tutkimus on kiistanalaista. Macnamara ja Maitra toistivat alkuperäisen viulututkimuksen vuonna 2019 Royal Society Open Science -lehdessä, eikä alkuperäinen harjoitusmäärien ero taitoryhmien välillä toistunut kaikilta osin. Tutkimus koski muusikoita, joten urheilijan päiväkirjan hyödystä se ei kerro.
Kirjoittamisesta on myös muuta tutkimusta
Family Medicine and Community Health julkaisi vuonna 2022 systemaattisen katsauksen 20 kirjoittamistutkimuksesta. Tutkimukset koskivat mielenterveyttä. Tulokset vaihtelivat paljon, ja vaikutusten kliininen merkitys oli epävarma. Otteluun valmistautumista tai voittamista niissä ei tutkittu.
James Pennebakerin vuoden 2018 artikkeli Perspectives on Psychological Science -lehdessä on lyhyt katsaus hänen omaan tutkimukseensa ekspressiivisestä kirjoittamisesta. Siinä ei verrata urheilijan kirjoituspohjaa pelkkään mielessä pohtimiseen tai tunteista kirjoittamiseen.
Käytännön kokeilu ilman tuloslupausta
Kirjaa ottelun jälkeen, mikä toimi, mikä ei ja mitä kokeilet seuraavaksi. Lisää tilanne ja epävarmat kohdat. Kun luet muutaman vastustajan sivut peräkkäin, voit löytää ottelut, joissa sama asia toistui. Valitse niistä valmentajan kanssa yksi kysymys.
Toistuva merkintä on syy selvittää asiaa, mutta pysyvää heikkoutta se ei todista. Omien ottelutulosten vertailu ei yksin kerro, vaikuttiko ennen ottelua tehty kertaus niihin.
OpponentBook-sovelluksessa vastustajakirja, ottelut ja treenipäiväkirja kuuluvat ilmaiseen kokonaisuuteen. Merkinnät säilyvät laitteellasi ja yhdistämässäsi tallennustilassa. Kun pyydät itse tekoälykäsittelyä, sen tarvitsema sisältö kulkee OpponentBook-palvelimien kautta tekoälypalvelun tarjoajalle. Valinnainen päästä päähän ‑salaus (E2EE) estää tallennuspalvelun tarjoajaa lukemasta salattuja merkintöjä; kuvat, videot ja tallennuspalvelulle näkyvät tiedostojen metatiedot jäävät suojan ulkopuolelle. Tietosuojakirjoitus selittää nämä rajat tarkemmin. Paperikin riittää kokeiluun – kirjoita kysymys ylös, harjoittele ja kirjaa, mitä tapahtui.
